Voimaannuttava musiikki

Tämän kertainen kirjoitukseni keskittyy yhteen suurimmista arjen iloistani, eli musiikkiin.

Metallican ja San Franciscon sinfoniaorkesterin S&M konsertista ja livealbumin ilmestymisestä tuli kuluneeksi tänä syksynä 20 vuotta ja juhlavuotta juhlistettiin uudella S&M2 -nimeä kantavalla konsertilla. Erikoiskonsertit järjestettiin San Franciscossa uudessa Chase Centerissä syyskuussa 2019 ja esitettiin Suomessa elokuvateattereissa lokakuussa. Kun huomasimme, että konsertti esitetään lähellä sijaitsevassa Finnkinon elokuvateatterissa, spontaanisti päätimme siltä seisomalta lähteä esitystä katsomaan.

Metallica ei esittelyjä kaipaa. Useimmat varmasti tuntevat yhtyeen megahitit tai ainakin yhtyeen nimeltä. Olen itse teini-iästä saakka kuunnellut yhtyeen suurimpia hittejä, mutten koskaan ole perehtynyt heidän tuotantoonsa syvemmin. Nautin suuresti klassisesta musiikista, joten kokonaisuutena S&M2 oli todella vaikuttava ja upea kokemus, joka puhutteli minua suuresti. Myös aiemmin itselleni tuntemattomat kappaleet tekivät vaikutuksen ja pääsivät soittolistalleni esityksen jälkeen.

Kirjoitin blogissani 28.7.2019, että olen innokas taiteen ja kulttuurin kuluttaja ja musiikki on se, joka todella saa sieluni sykkimään. Soittolistoiltani löytyy musiikkia laidasta laitaan ja valitsen tunnetilani mukaan mitä genreä milloinkin kuuntelen. 

Mitä taide ja kulttuuri ovat? Käsitteitä käytetään usein, mutta kontekstista ja kirjoittajasta riippuen niiden merkitykset vaihtelevat. Yleisesti voi sanoa, että taide ja kulttuuri tuottavat elämää rikastuttavia kokemuksia, joihin kiteytyy taiteen ja kulttuurin arvo. Kulttuurin käsite liitetään toisinaan vain korkeakulttuuriseen taiteeseen, mutta mikä tahansa elämyksiä tuottava kulttuuritoiminta voidaan nähdä kulttuurina. Laajimmillaan kulttuurin määritelmä sisältääkin kaiken inhimillisen toiminannan, jolloin se liitetään arvoihin, perinteisiin ja elämäntapoihin. Kulttuuri on muodoltaan erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Kulttuuri on kollektiivinen, ei yksilöllinen ilmiö, joka jaetaan osittain niiden ihmisten kanssa, jotka elävät samassa sosiaalisessa ympäristössä. Kulttuureissa on kuitenkin aina osia, joita vain osa kannattaa. 

Ihmiset reagoivat musiikkiin eri tavoin. Itse kuulun niihin, joilla musiikki saa aikaan kylmiä väreitä ja silmät hikoamaan. Musiikin terapeuttinen mahti on valtava. Tapaamme kokea musiikkia liittyy monia elementtejä, joita ei voi tietoisesti hallita. Subjektiiviseen kokemukseen, kuuntelun tulkintaan vaikuttaa aiemmat kokemukset, opitut arvot, kokemisen ympäristöt, jne. Musiikki synnyttää myös fysiologisia reaktioita kuulijassa. Se aktivoi sekä kehoa ja mieltä. 

Musiikilla on mieletön voima. Se luo tilanteisiin merkityksiä, palauttaa mieleen vanhoja muistoja sekä rakentaa uusia muistoja. Kuuntelen itse musiikkia todella paljon, mutta olotilastani riippuen kuuntelemisen tavat vaihtelevat. Välillä keskityn sanoituksiin, jotka kolahtavat vallitsevaan mielentilaani ja tarjoavat minulle keinon käsitellä tunnetilaa tai tiettyä kokemusta. Välillä keskityn puolestaan puhtaasti melodiaan, säveleen, rytmiin tai tempoon enkä edes rekisteröi sanoituksia jos niitä kappaleessa tai teoksessa on. 

Musiikin vaikutukset on tunnustettu eri kulttuurisissa ympäristöissä jo vuosituhansien ajan. Nykyään se kuuluu osaksi monien arkea ja juhlaa, mutta historian aikana se on ollut oleellinen elementti erilaisissa rituaaleissa, jotka ovat liittyneet tuonpuoleiseen, parantamiseen, kommunikointiin, jne. Nykyään musiikin voimaannuttavaa tehoa käytetään muun muassa lievittämään ahdistusta ja tukemaan henkistä hyvinvointia. Musiikilla on valta vaikuttaa, joten sitä käytetään myös erilaisissa yhteyksissä vaikuttamisen välineenä ja tehokeinona esimerkiksi mainonnassa. 

Millainen on sinun suhteesi musiikkiin? 

Taidetta arjessa

Olen opiskellut taidehistoriaa ja nautin suunnattomasti museoissa ja näyttelyissä käydessäni. Taide mahdollistaa arjen estetiikasta nauttimisen. Se innostaa, puhuttaa, herättää tunteita ja nostattaa uusia ajatuksia. Kotikaupungissani on myös helppoa käydä museoissa ja näyttelyissä.

Taide ei ole passiivista vaan synnyttää, ottaa kantaa ja siirtää aktiivisesti eteenpäin merkityksiä.  

Se mikä on taidetta, riippuu taiteen kokijan omasta taidekäsityksestä. Tulkinta, tarina ja merkitykset rakentuvat aina osittain katsojan omassa mielessä. Vallitseva taidekäsitys ohjaa kokijan havannointia ja vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme menneiden aikojen taiteen ja mitä pidämme arvossa. Myös taidehistoriankirjoituksen tavoitteet ovat muuttuvia, kuten myös taiteen asema yhteiskunnassa ja eri kulttuureissa. Sama teos saa erilaisissa kulttuurisissa ja ajallisissa esitysyhteyksissä eri merkityksiä.

Taiteilija on teosta luodessaan oman aikakautensa edustaja, jolla on omat aikomuksensa ja tarkoitusperänsä. Hän havannoi omasta lähtökohdastaan käsin maailmaa. Teos syntyy osana kulttuurista ajatusjärjestelmää ja siihen vaikuttaa, myös aikakautensa poliittiset, uskonnolliset ja sosiaaliset merkitykset, vaikka ne eivät olisi välttämättä olleet taiteilijan tarkoittamia. 

Taidetta voi lähestyä, tutkia ja analysoida lukuisista eri teorioista ja näkökulmista käsin. Kirjoitukseni tavoitteena ei ole pitää taidehistorian luentoa aiheesta vaan jakaa kanssasi innostava ja ajatuksia herättävä kokemukseni. Itselleni taide eri muodoissa tuo paljon sisältöä elämään ja kannustankin kaikkia kokemaan ja kohtaamaan taiteen avoimin mielin. Taiteen äärellä voi kokea suuria tunteita.

Taideteoksen merkitykset eivät synny vain sen rakenteista, kuten muodoista tai väreistä. Merkityksiin vaikuttaa myös missä teos esitetään, millaisen ympäristön osaksi se mielletään ja myös katsoja on aktiivinen merkitysten tuottaja.  Katsoja kokee teoksen omista lähtökohdistaan käsin.  Myös katsomiseen sisältyy aina tulkinta eikä neutraalia katsomisen tapaa ole. Ihmisen koko kokemisen historia on ikään kuin harsona hänen katseensa edessä, jonka läpi teosta lähestytään.

Kun itse menen näyttelyyn, en yleensä katso teosten nimiä tai esittelyä etukäteen vaan pyrin kohtaamaan teoksen mahdollisimman vähin ennakkotiedoin. Toimin näin, koska ennakkotiedot ja jopa teosten nimi ohjaisivat kokemustani ja vaikuttavat siihen miten teoksen näen ja koen.

Viime kerralla käydessäni museossa, näin Turun taidemuseossa Holger Looduksen teoksia ja The Fourth International (2017) Digivedos vai minut vaikuttumaan. Teoksessa on esitetty mutkalla oleva paperi. Teosta itsessään ei ole kehystetty vaan nauloin naulattu seinään ja jätetty mutkalle. Näytteille asettelu ja erityisesti valaistus korostaa mutkalla olevaa rakennetta. Tämä kombinaatio muistuttaa miten mutkalla olevaa paperia esittävä kuva ei ole sama asia kuin mutkalla oleva paperi itse. Näytteille asettelun ja teoksen itsensä yhdessä muodostama kokonaisuus on eri kuin kummankaan niiden erikseen.(Teoksen tekijänoikeudellisen suoja-ajan ja kuvataiteteen teoksia koskevien tekijänoikeuslain rajoitussäännösten vuoksi en voi  valokuvaa teoksesta blogissa julkaista. )

Kuvanveistäjä Mauno Hartmania (5.7.1930-18.7.2017) siteeraten “taideteos koskettaa tai ei kosketa, se soi tai ei soi, that’s it”  ja omasta mielestäni Holger Looduksen teos soi. 

Millaisesta taiteesta sinä vaikutut?