Stressi, ystävä vai vihollinen?

Stressi kuuluu ihmisten elämään.  Kohtuullinen ja väliaikainen stressi voi olla positiivinen voimavara ja lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Sitä tarvitaankin tavoitteiden saavuttamiseen.  Liiallinen stressi kuitenkin sotkee elimistön palautumisjärjestelmän, kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä tulisikin tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Koska ihmiset ovat erilaisia, paras stressitason mittari on oma kokemus. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta jopa innostavaa. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista riippuen. Useimpien ihmisten elämään tulee lyhyitä kausia, jolloin joutuu venymään ja toimimaan omilla raja-arvoillaan, mutta mikäli se jatkuu pidempään ja stressistä tulee päivittäinen vieras, kannattaa pysähtyä, ottaa aikalisä ja kuulostella omia tuntemuksiaan ja vointiaan. 


Liiallista stressiä voi pyrkiä hallitsemaan eri keinoin. Jos huomaat olevasi stressaantunut, pyri ensin hahmottamaan mikä aiheuttaa stressisi. Mieti myös ne asiat, joihin voit itse vaikuttaa, sekä ne, joihin voi vaikuttaa toisten avulla ja ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa. Kun suunnittelet tehtäväsi etukäteen ja aikataulutat ne, pysyy kokonaisuus paremmin hallittuna. Samalla pystyt näkemään, ettei tietyn päivän osalta kuormitus kasva liian suureksi. Priorisoi myös kiireellisimmät asiat ensimmäiseksi. Se ei tarkoita kiireettömien asioiden unohtamista, vaan että pohdit etukäteen sopivamman ajankohdan niihin tarttumiseksi. Kaikkea ei ole välttämätöntä tai tarpeellista tehdä juuri nyt. 


Muista huolehtia siitä, että nukut riittävästi ja syöt säännöllisesti. Myös liikunta auttaa stressiin ja itsensä hemmottelu ja hyvää mieltä lisäävä toiminta kuten ystävien näkeminen, luonnossa liikkuminen, lukeminen, musiikin kuuntelu, hiljentyminen, tms. Yritä välttää negatiivista ajattelua, koska se lietsoo stressiä entisestään. Stressi myös voi tarttua ja siirtyä ihmisten välillä esimerkiksi työpaikoilla. Se on sosiaalinen ilmiö siinä missä tunteet ja asenteetkin. Siksi tuleekin suojautua myös muiden stressiltä pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja pyrkimällä ylläpitämään rakentavaa ajattelukykyä. 


Tunnista omat rajasi ja opettele sanomaan “ei” itsellesi, ettet vaadi itseltäsi liian paljon. Omat rajat, jotka liittyvät omaan jaksamiseen, hyvinvointiin ja ajan käyttöön tulee osata viestiä myös muille. Omaa hyvinvointiaan tulee ylläpitää ja omien rajojen tunnistaminen on tärkeä osa sitä. On myös tärkeää osata pyytää apua, kun sitä tarvitsee. 


Jos stressi kuitenkin yllättää ja paniikki meinaa vallata mielen, pysähdy ennen kuin toimit. Kuuntele hengitystäsi, pyri rauhoittumaan ja mieti uudelleen rauhoittuneesta olotilastasi käsin. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *