Stressi, ystävä vai vihollinen?

Stressi kuuluu ihmisten elämään.  Kohtuullinen ja väliaikainen stressi voi olla positiivinen voimavara ja lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Sitä tarvitaankin tavoitteiden saavuttamiseen.  Liiallinen stressi kuitenkin sotkee elimistön palautumisjärjestelmän, kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä tulisikin tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Koska ihmiset ovat erilaisia, paras stressitason mittari on oma kokemus. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta jopa innostavaa. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista riippuen. Useimpien ihmisten elämään tulee lyhyitä kausia, jolloin joutuu venymään ja toimimaan omilla raja-arvoillaan, mutta mikäli se jatkuu pidempään ja stressistä tulee päivittäinen vieras, kannattaa pysähtyä, ottaa aikalisä ja kuulostella omia tuntemuksiaan ja vointiaan. 


Liiallista stressiä voi pyrkiä hallitsemaan eri keinoin. Jos huomaat olevasi stressaantunut, pyri ensin hahmottamaan mikä aiheuttaa stressisi. Mieti myös ne asiat, joihin voit itse vaikuttaa, sekä ne, joihin voi vaikuttaa toisten avulla ja ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa. Kun suunnittelet tehtäväsi etukäteen ja aikataulutat ne, pysyy kokonaisuus paremmin hallittuna. Samalla pystyt näkemään, ettei tietyn päivän osalta kuormitus kasva liian suureksi. Priorisoi myös kiireellisimmät asiat ensimmäiseksi. Se ei tarkoita kiireettömien asioiden unohtamista, vaan että pohdit etukäteen sopivamman ajankohdan niihin tarttumiseksi. Kaikkea ei ole välttämätöntä tai tarpeellista tehdä juuri nyt. 


Muista huolehtia siitä, että nukut riittävästi ja syöt säännöllisesti. Myös liikunta auttaa stressiin ja itsensä hemmottelu ja hyvää mieltä lisäävä toiminta kuten ystävien näkeminen, luonnossa liikkuminen, lukeminen, musiikin kuuntelu, hiljentyminen, tms. Yritä välttää negatiivista ajattelua, koska se lietsoo stressiä entisestään. Stressi myös voi tarttua ja siirtyä ihmisten välillä esimerkiksi työpaikoilla. Se on sosiaalinen ilmiö siinä missä tunteet ja asenteetkin. Siksi tuleekin suojautua myös muiden stressiltä pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja pyrkimällä ylläpitämään rakentavaa ajattelukykyä. 


Tunnista omat rajasi ja opettele sanomaan “ei” itsellesi, ettet vaadi itseltäsi liian paljon. Omat rajat, jotka liittyvät omaan jaksamiseen, hyvinvointiin ja ajan käyttöön tulee osata viestiä myös muille. Omaa hyvinvointiaan tulee ylläpitää ja omien rajojen tunnistaminen on tärkeä osa sitä. On myös tärkeää osata pyytää apua, kun sitä tarvitsee. 


Jos stressi kuitenkin yllättää ja paniikki meinaa vallata mielen, pysähdy ennen kuin toimit. Kuuntele hengitystäsi, pyri rauhoittumaan ja mieti uudelleen rauhoittuneesta olotilastasi käsin. 

Arjen iloja

Olen innokas taiteen ja kulttuurin kuluttaja ja musiikki on se, joka todella saa sieluni sykkimään. Soittolistoiltani löytyy musiikkia laidasta laitaan ja valitsen tunnetilani mukaan mitä genreä, milloinkin kuuntelen. Rakkaiden ihmisten kanssa jaetut arjen hetket ovat aarteita, joita kerään muistoihini ja koen puhdasta onnellisuuden tunnetta luonnon kauneuden edessä metsässä, merellä, järven rannalla, jne.  

Herään eloon keväisin lumien sulaessa ja vaivun koomaan syksyisin, vaikka nautinkin pimeistä syysilloista kynttilänvalossa. Vireystasoni vain yksinkertaisesti laskee sadasta nollaan, kun syksy koittaa. Innostun lapsenomaisesti uusista ideoista ja ajatuksista ja kokeilunhaluisena ihmisenä heittäydyn innoissani kokeilemaan kaikkea uutta kuten ruokavalioita, terveystuotteita, vaihtoehtohoitoja ja luontaistuotteita sekä erilaisia elämyksiä. 

Liikunnan suhteen tasapainottelen rankan hikiliikunnan ja kehoa huoltavien rauhallisten lajien kesken. Lenkkipolulle lähden yleensä vain hyvällä säällä ja punttisalille päädyn, mikäli ilma on vähänkin synkkä. Joogaa yritän sinnikkäästi opetella vaihtelevalla menestyksellä. Kävely niin yksin kuin yhdessä on ihanaa ja sitä voi tehdä missä ja milloin vain.  Jos stressitasot ovat nousemassa kävely yksinään luonnossa rentouttaa. Ystävän kanssa yhdessä kävely ja keskustelu on puolestaan mielenhuoltoa parhaimmillaan.  Pidän myös kaupunkikävelyistä niin kotikaupungissa kuin matkoillakin. On ihanaa haistella tuoksuja, kuunnella ääniä ja kokea kaupunkia kaikilla aisteillaan. Kumppanin kanssa yhdessä kävely tekee hyvää parisuhteelle, kun kävelyn lisäksi voi keskittyä kumppaniin ilman televisiota, puhelinta tai muita häiriötekijöitä.

Mitkä asiat saavat sinun sydämesi sykkimään? Mitkä ovat sinun intohimojasi? 

Kuka minä olen?

Kuinka usein pysähdyt miettimään kuka olet? Mitä vastaisit kysymykseen? Minä olen 34-vuotias nainen, varhaisteini-ikäisen tytön äiti ja yksinhuoltaja. Lisäksi olen tytär vanhemmilleni, sisko sisarelleni ja täti sisareni lapsille. Työelämässä olen työntekijä, kollega, toimihenkilö, jne. Kaikki nämä ovat käsitteitä, joilla määritellään minua suhteessa toisiin ja yhteiskuntaan. Ne eivät kuitenkaan kerro kuka olen. Eri sosiaalisissa yhteyksissä ja tilanteissa myös eri puoleni korostuvat. 


Oma identiteetti on se, joka vastaa ensisijaisesti kysymykseen “kuka minä olen”.  Identiteetti on oikeastaan kaikkea sitä, millaisena itse itsensä näkee ja kokee, ja myös kokemus omasta arvostaan. Arvomaailma ja mielenkiinnonkohteet erottavat meidät muista. Nämä ainutlaatuiset ominaisuudet rakentavat henkilökohtaisen identiteetimme. 


Luonteenpiirteistäni ensimmäisinä tulee mieleen uteliaisuus, innostuneisuus, empaattisuus, sinnikkyys ja nopea ajattelu. Olen myös aika levoton sielu, mutta sopeudun ehkä juuri siksi melko vaivatta muutoksiin ja uusiin olosuhteisiin. Kehityksen kohteistani mainitsen ensimmäiseksi kärsimättömyyden. Minulla on taipumusta huonoihin hermoihin, joten aika ajoin elämäni voi olla varsin tukalaa ja rasittavaa. 


Olen myös luonteeltani melko kahtiajakoinen ja luonteessani tuleekin esille vahvasti, jopa toisilleen vastakkaisia piirteitä, jotka eri tilanteissa korostuvat. Esimerkiksi voin toisinaan olla todella äänekäs ja huomiota herättävän räiskyvä persoona, mutta toisinaan täysin omissa maailmoissa viihtyvä hiljainen ja tarkkaileva erakko ja kaikkea näiden väliltä. 


Identiteetin kehittyminen on jatkuva ja vuorovaikutuksellisen prosessi, johon vaikuttaa oman itsetuntemuksen lisäksi ympäristö. Itsetutkiskelun kautta omaa identiteettiään voi kehittää läpi koko elämän ja itsetutkiskelua tulisikin harjoittaa, koska ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyy vahvasti, kuinka hyvin tuntee itsensä. Tämä onkin oman itseni ja hyvinvointini yksi tärkeimmistä oivalluksista. Haluan oppia tuntemaan itseni paremmin.